скачать книгу бесплатно
Äiti näki ja kuuli, että Juha oli sen päättänyt eikä ollut pidätettävissä. Sille tielleen se jää – sen tähden, sen sikiön, sen venakon … nyt se menee, nyt se juoksee surman suuhun, nyt se menee…
– Mene vain! huusi hän seuraten Juhaa porstuaan, jonka ovesta Kaisa samalla livahti sisään, – Kaisa, kuulitko? Se lähtee Marjaa hakemaan. Mene vain, mutta et sinä sitä sieltä mukaasi saa, vaikka löytäisitkin!
– Mitä?
Juha oli pysähtynyt porstuan rappusille.
– Mitä sanot? ahdisti Juha lähemmäksi astuen.
– Älkää, emäntä … sanoi Kaisa silmänsä peittäen.
– Ei tule kutsuen kylältä kiimainen narttu!
– Voi, voi teitä, emäntä! vaikeroi Kaisa.
– Mielellään meni! huusi emäntä yhä enemmän raivostuen. Syliinsä heittäysi!
– Se on valhe!
– Kaisa näki, kysy siltä! – ja nauruun rämähtäen peräytyi emäntä takaisin tupaan. Piika oli lyykähtänyt lattialle.
– Mitä sinä näit? tiukkasi Juha häntä hartioista ravistaen.
– En minä mitään nähnyt.
Mutta samassa hän pillahti itkemään.
– Sano, mitä näit.
Piika ei kuin itki. Juha syöksyi tupaan.
– Mitä se on nähnyt?
– Sen näki, että venhe viilettää alas ja pyöräyttää poukamaan, kun Marja rantaa myöten jälessä juoksee huivia heiluttaen kuin pysähdyttääkseen. Siitä maihin laskee ja sylinsä levittää, ja Marja siihen heitäkse. Nakkaa sen venheen pohjaan ja itse hyppää perään, ja niin mennään, eikä huudakaan Marjasi. Se huutaa, jota väkisin viedään.
– Sen valehtelet, huohotti Juha.
– Kysy itseltään! Tule sanomaan Kaisa, valehtelenko.
Tyttö ei tullut eikä vastannut, kuului vain itku ja voihkiminen porstuan nurkasta. Se ei valehdellut, ei valehtele se, joka itkee.
Äiti seisoi karsinassa puolittain selin, kasvot olan yli ilkkuen, Juha kädet riipuksissa, hiukan eteenpäin kumarassa.
– Meni mielellään ja jouti mennäkin!
Mutta silloin karkasi veri Juhan päähän. Oli survehakkuri lattialla. Hän tempasi sen sarvesta kuin tuopin, pyöräytti päänsä ympäri ja iski äitinsä eteen, niin että siltapalkki murtui.
– Sen valehtelet!
Ja syöksyi mölähtäen ulos.
Äiti oli siunaten lyykähtänyt penkille. Piika oli paennut tupaan, Juhan karatessa ohi porstuan läpi.
