Марк Твен.

Jenkkej? maailmalla I

(страница 1 из 26)

скачать книгу бесплатно

ESIPUHE

T?m? kirja on kertomus huvimatkasta. Jos se olisi kertomus juhlallisesta tieteellisest? retkest?, olisi se tietenkin sen mukaisesti vakavakin, syv?llinen ja niin vaikuttavan vaikeasti k?sitett?v?, kuin senkaltaiset teokset yleens? ovat, ja samalla yht? puoleensakin vet?v?. Mutta vaikka se onkin vain huviretkijuttu, on sill? kuitenkin tarkoituksensa, se n?et tahtoo lukijalle kuvailla, milt? Eurooppa ja It? h?nest? n?ytt?isiv?t, jos h?n katselisi niit? omilla silmill??n, eik? niitten silmill?, jotka ovat noissa maissa matkustaneet ennen h?nt?. Min? en v?h??k??n v?it? kykenev?ni kenellek??n osoittamaan, kuinka h?nen pit?isi katsella meren takaisia n?ht?vyyksi? – sen tekev?t muut kirjat, eik? se siis ole tarpeen, vaikka voisinkin sen tehd?.

En puolustele itse?ni, vaikka minua voitaisiinkin syytt?? siit?, ett? olen poikennut tavanmukaisesta matkakertomustyylist?, sill? luulen katselleeni asioita puolueettomilla silmill?, ja varmasti tied?n kirjoittaneeni rehellisesti, kirjoitinpa sitten viisasta tai en.

Olen t?t? teosta varten osaksi k?ytt?nyt kirjeit?, joita kirjoitin San Franciscon "Daily Alta Californiaan", t?m?n lehden omistajain luovuttua oikeuksistaan ja annettua minulle vapaan vallan. Olen my?s k?ytt?nyt osia niist? kirjeist?, joita kirjoitin New Yorkin "Tribunelle" ja saman kaupungin "Heraldille".

San Franciscossa.

Tekij?.

I OSA

I LUKU

Retki yleisen? puheen aiheena – Ohjelma – Tiketit kunnossa – Kuuluisuudet j?iv?tkin kotiin.

Kuukausia oli suuresta huviretkest? Eurooppaan ja Pyh?lle maalle kirjoiteltu kaikissa Amerikan sanomalehdiss? ja lukemattomien kotiliesien ??ress? sit? oli pohdittu. Se oli uudenlaatuinen retki – semmoista ei kukaan ollut ennen ajatellut – ja niinp? se her?tti semmoista huomiotakin kuin mielenkiintoisten uutuuksien on tapana her?tt??. Siit? piti tulla oikein j?ttil?is-piknikki. N?m?p? huviretkeilij?t eiv?t aikoneet vuokrata k?mpel?? h?yrylauttaa ja nuorikkojen ja kaunottarien, paistosten ja leivosten kanssa r?pyl?id? johonkin tuntemattomaan jokipahaseen ja purkautua siell? vihannalle nurmelle ja koko kes?isen p?iv?n pitk?n v?sytt?? itse??n rasittavilla kisoilla siin? k?sityksess?, ett? se on hauskaa, vaan heid?n piti l?hte? matkaan suurella valtamerilaivalla, liehuvin lipuin ja jyrisevin tykein, ja viett?? ruhtinaalliset lomap?iv?t leve?n valtameren tuolla puolen, monessa oudossa ilmanalassa ja maissa, jotka ovat historiassa kuulut. Heid?n piti kuukausim??ri? viillett?? viile?? Atlanttia ja p?iv?npaisteista V?limerta; heid?n piti tallustella p?iv?t laivan kansilla ja t?ytt?? laiva huudoillaan ja naurullaan – taikka lukea romaaneja ja runoja savutorvien varjossa, taikka katsella meduusoja ja nautilusta parraspuulta, ja haikaloja, valaita ja muita syvyyden ihmeellisi? kummituksia; ja ?isin, heid?n piti tanssia taivasalla yl?kannella, tanssia keskell? tanssisalia, joka ulottui taivaanrannasta taivaanrantaan, kattonaan taivaan kaarto, lamppuinaan ei sen v?hemm?t kuin t?hdet ja tuo uljas kuu – tanssia ja k?vell?, ja tupakoida ja laulaa ja kuherrella ja etsi? taivaalta uusia t?htitarhoja "Suuren sukeltajan" (Otavan) sijaan, johon oli niin perin kyll?stytty; ja heid?n piti n?hd? kahdetkymmenet sotalaivastot – kahdenkymmenen omituisen kansan puvut ja tavat – puolen maailman suuret kaupungit – heid?n piti juoda maljoja ylh?isten kanssa ja tuttavallisesti keskustella kuninkaitten ja prinssien, suurmogulin ja mahtavain valtakuntain voideltujen hallitsijain kanssa!

Mainiohan se oli tuuma; mit? kekseli?imm?st? aivokopasta l?htenyt.

Hyvin sit? ilmoiteltiinkin, vaikka se tuskin olisi sit? tarvinnut, sill? rohkean omintakeisuutensa, harvinaisuutensa, houkuttelevaisuutensa ja suurenmoisuutensa ansiosta se oli kaikkialla puheen alaisena ja her?tti mielenkiintoa joka perheess? kautta maan. (Me emme silloin tienneet, ett? t?m?nkaltaisten retkien aloite oli Englannista l?htenyt ja sielt? lainattu.) Ja kukapa olisi voinut lukea retken ohjelman haluamatta p??st? mukaan? Painatan sen t?h?n. Se melkein k?y kartasta. Ja t?m?n kirjan tekstin? se kerrassaan pit?? paikkansa.

Retki Pyh??n maahan, Egyptiin, Krimille, Kreikkaan ja v?lill? oleville mielt?kiinnitt?ville paikoille.

Brooklyn, 1 p. helmik. 1867.

Allekirjoittanut tekee tulevana matkailijakautena yll? mainitun retken ja pyyt?? saada Teille esitt?? seuraavan ohjelman:

H?n valitsee ensiluokan h?yrylaivan, joka kokonaan on h?nen komentonsa alainen ja johon mahtuu v?hint??n sataviisikymment? hyttimatkustajaa, ja t?h?n ottaa h?n mukaan valitun seuran, ei kuitenkaan enemp?? kuin kolmenelj?nnest? siit? mit? laivaan sopisi. On hyv? syy luulla, ett? t?m? seura saadaan kokoon l?himm?st? ymp?rist?st?, keskin?isist? yst?vist? ja tuttavista.

H?yrylaivaan hankitaan kaikki tarpeelliset mukavuudet, muun muassa kirjasto ja soittokoneita.

Kokenut l??k?ri mukana laivalla.

New Yorkista l?hdet??n kes?k. 1 p: n vaiheilla ja kuljetaan Atlantin poikki miellytt?v?? keskeisi? reitti? Azorien kautta; St Michaeliin saavutaan noin kymmenen p?iv?n kuluttua. Siell? viivyt??n p?iv? tai pari nauttien n?iden saarien hedelmist? ja jylh?st? kauneudesta, mink? j?lkeen matkaa jatketaan ja Gibraltariin saavutaan kolmen tai nelj?n p?iv?n kuluttua.

Siell? vietet??n p?iv? tai pari katsellen paikan ihmeellisi? maanalaisia varustuksia, johon lupa helposti saadaan.

Gibraltarista kulkee matka pitkin Espanjan ja Ranskan rannikkoa ja Marseilleen saavutaan kolmen p?iv?n kuluttua. Siell? suodaan runsaasti aikaa sek? t?m?n, kuusisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua perustetun kaupungin ett? sen keinotekoisen sataman katselemiseen, joka on laatuaan V?limeren kaunein, jota paitsi retkeilij?t saattavat k?yd? Pariisin maailmann?yttelyss? ja kauniissa Lyonissa, joka on keskiv?lill? ja jonka m?ilt? selv?n? p?iv?n? vaivatta n?kyv?t Mont Blanc ja Alpit. Matkustajat, jotka tahtovat viipy? Pariisissa kauemmin, voivat sielt? jatkaa Sveitsin kautta ja Genovassa taas tulla laivaan.

Marseillesta Genovaan on yhden y?n matka. Retkeilij?ill? on hyv? tilaisuus katsella t?t? "palatsien uljasta kaupunkia" ja kaunista, Napoleon I: n rakentamaa tiet? k?yd? Columbuksen syntym?paikalla, joka on kaksitoista mailia kaupungin ulkopuolella. T??lt? voidaan tehd? retki? Milanoon, Lago di Comolle ja Lago Maggiorelle, taikka Milanoon, Veronaan (joka on kuulu suurenmoisista linnoituksistaan), Padovaan ja Veneziaan. Taikka voivat matkustajat kulkea junalla Firenzeen, jos haluavat k?yd? Parmassa, joka on kuulu Correggion freskoista, ja Bolognassa, sek? yhty? sitten Livornossa laivaan. T?ten he voivat viett?? kolmisen viikkoa Italian kuuluisimmissa taidekaupungeissa.

Laiva kulkee Genovasta Livornoon yhdess? y?ss?, ja viipyy se viimeksimainitussa paikassa niin kauan, ett? sielt? ehtii hyvin k?yd? tutustumassa Firenzeen, sen palatseihin ja taidekokoelmiin; Pisaan ja sen katedraaliin ja "vinoon torniin", Luccaan ja sen kylpylaitoksiin ja roomalaiseen amfiteatteriin. Firenzeen, joka n?ist? paikoista on et?isin, on rautateitse vain kuudenkymmenen mailin matka.

Livornosta Napoliin (poiketen Civita Vecchiassa, jos kuka mieluummin tahtoo l?hte? sielt? Roomaan) kuljetaan noin kolmessakymmeness?kuudessa tunnissa; reitti kulkee pitkin Italian rannikkoa, aivan l?helt? Capreran, Elban ja Corsican ohi. On pidetty huoli siit?, ett? Livornosta saadaan luotsi Capreraan ja siell? poiketaan Garibaldin kodissa, jos suinkin mahdollista.

Matkustajat voivat k?yd? Roomassa (rautateitse), Herculaneumissa,

Pompeijissa, Vesuviuksella, Virgiliuksen haudalla ja ehk?

Paestumin raunioillakin ja tutustua Napolin kauneihin

ymp?rist?ihin ja sen vieh?tt?v??n lahteen.

Seuraava vieh?tyskohta on Palermo, Sisilian kaunein kaupunki, johon Napolista saavutaan yhdess? y?ss?. Siell? vietet??n yksi p?iv? ja illalla l?hdett?ess? suunnataan kulku Ateenaan.

Matka k?y pitkin Sisilian pohjoisrannikkoa. Aiolisten saarien kautta kahden toimivan tulivuoren, Strombolin ja Vulcanian ohi, Messinan salmen kautta, "Skylla" toisella puolella, toisella "Kharybdis", pitkin Sisilian it?rantaa, Etna n?kyviss?, sitten Italian etel?rantaa seuraillen, pitkin Kreikan it?– ja etel?rantaa, n?kyviss? muinainen Kreeta, kunnes saavutaan Ateenan mutkaan ja Piraioon. Kahden ja puolen tai kolmen p?iv?n kuluttua saavutaan Ateenaan. Kun siell? on viivytty joku aika, kuljetaan Salamiin lahden poikki ja oleskellaan p?iv? Korinthossa, josta matkaa jatketaan Konstantinopoliin l?pi Aigeian meren saaristojen, Dardanellien ja Marmarameren Kultaisen sarven suuhun, ja suoritetaan t?m? matka Ateenasta lukien nelj?ss?kymmeness?kahdeksassa tunnissa.

Kun Konstantinopolista l?hdet??n, k?y matka ensin kautta kauniin Bosporon, sitten Mustan-meren poikki Sevastopoliin ja Balaklavaan noin nelj?ss?kolmatta tunnissa. Siell? aiotaan viipy? pari p?iv??, k?yd? satamissa, linnoituksissa ja Krimin tappotanterilla; sielt? takaisin Bosporoon ja poiketen uudelleen Konstantinopoliin ottamaan matkaan ne, jotka ehk? ovat mieluummin sinne j??neet; alas Marmara-meren ja Dardanellien kautta, pitkin Aasian puolta, muinaisen Troian ja Lydian rantaa Smyrnaan, jonne Konstantinopolista on kahden tai kahden ja puolen p?iv?n matka. T??ll? viivyt??n sen verran, ett? halukkailla on aikaa k?yd? Efesossa, jonne on viidenkymmenen mailin rautatiematka.

Smyrnasta Pyh?lle maalle kuljettaessa k?y tie Aigeian meren saariston kautta aivan Patmos-saaren ohi pitkin Aasian, muinaisen Pamfylian ja Kypron rantaa. Beirutiin saavutaan kolmen p?iv?n kuluttua. Beirutista voivat retkeilij?t tehd? matkan Damaskoon, jonka j?lkeen h?yrylaiva l?htee Joppeen.

Jopesta k?sin voidaan k?yd? Jerusalemissa, Jordanin virralla, Tiberiaan j?rvell?, Nasaretissa, Bethaniassa, Betlehemiss? ja Pyh?n maan muilla n?ht?vill? paikoilla, ja siell? voivat h?yrylaivaan taas palata ne, jotka mieluummin ovat kulkeneet Beirutista maitse Damaskon, Galilean, Kapernaumin, Samarian, Jordanin joen ja Tiberiaan j?rven kautta.

Kun Jopesta l?hdet??n, on seuraava merkkipaikka Aleksandria, johon saavutaan vuorokauden kuluttua. Siell? ansaitsee k?yd? katsomassa Caesarin palatsia, Pompeijuksen patsasta, Kleopatran neulaa ja katakombeja sek? vanhan Aleksandrian raunioita. Muutamassa tunnissa p??st??n sielt? Kairoon, jonne on sadankolmenkymmenen mailin rautatie-matka ja josta voidaan k?yd? muinaisessa Memfiiss?, Joosefin vilja-aitoissa ja pyramiideilla.

Aleksandriasta l?hdet??n paluumatkalle poiketen Maltassa, Cagliarissa (Sardiniassa) ja Parmassa (Mallorcassa), jotka kaikki ovat oivallisia satamia, luonnonkauniita ja hedelmist? rikkaita.

Kussakin paikassa viivyt??n p?iv? tai pari, ja kun Parmasta

illalla l?hdet??n, saavutaan seuraavana aamuna Espanjan

Valenciaan. T?ss? Espanjan kauneimmassa kaupungissa vietet??n

muutamia p?ivi?.

Valenciasta jatketaan paluumatkaa Espanjan rannikkoa sivuillen.

Alicanten, Carthagenan, Paloksen ja Malagan ohi kuljetaan mailin

tai parin p??ss? ja nelj?nkolmatta tunnin kuluttua saavutaan

Gibraltariin.

Siell? viivyt??n yksi p?iv? ja jatketaan sitten matkaa Madeiraan, jonne saavutaan kolmisen p?iv?n kuluttua. Kapteeni Marryat kirjoittaa: "En tied? maailmassa toista paikkaa, joka ensi n?kem?ll? siihen m??r??n h?mm?stytt?isi ja vieh?tt?isi kuin Madeira." Siell? viivyt??n p?iv? tai pari, mutta jos aika sallii, voidaan viipy? kauemminkin, ja Canarian saariston l?pi mennen, arvatenkin Teneriffan Pic n?kyviss?, kuljetaan Atlantin poikki nyt etel?isemp?? suuntaa koillispasaadin leveysasteilla, joilla aina voidaan toivoa leutoa ja kaunista s??t? ja tyynt? merta.

Vihdoin poiketaan Bermuda-saarilla, jotka ovat aivan t?m?n kotimatkan varressa ja jonne Madeirasta on kymmenen p?iv?n matka, ja kun on vietetty v?h?n aikaa yst?v?imme bermudalaisten luona, k??nnet??n kokka suoraan kotia kohti, jonne saavutaan noin kolmen p?iv?n kuluttua.

Olemme jo saaneet tilauksia Euroopassa olevilta maanmiehilt? jotka siell? aikovat liitty? retkeen.

Laiva on kaiken aikaa oleva koti, jossa retkel?isi? ymp?r?iv?t herttaiset yst?v?t, jos he sattuvat sairastumaan, jossa he saavat kaiken mahdollisen hoidon ja my?t?tunnon.

Jos jossain yll? mainituista satamista sattuisi olemaan tarttuvia tauteja, niin sivuutetaan ne ja niiden sijaan poiketaan muihin mielt? kiinnitt?viin paikkoihin.

Matkan hinnaksi on m??r?tty 1,250 dollaria aikuisilta. Hytit ja p?yt?paikat jaetaan sen mukaan kuin matkustajat saapuvat, eik? tilausta pidet? sitovana, ennenkuin kymmenen prosenttia hinnasta on rahastonhoitajalle maksettu.

Matkustajat voivat j??d? h?yrylaivaan joka satamassa, jos haluavat, mit??n lis?maksua suorittamatta; kaikki venemaksut suoritetaan laivasta.

Koko maksu on suoritettava etuk?teen, ennenkuin matkaan l?hdet??n, jotta l?hd?st? m??r?tyll? ajalla voitaisiin pit?? mit? paras huoli.

Komitean tulee hyv?ksy? paikkatilaukset ennenkuin pilettej? annetaan. Tilaukset voidaan l?hett?? allekirjoittaneelle.

Mielt?kiinnitt?v?t ja omituiset esineet, joita matkustajat ehk? matkalla hankkivat, he saavat tuoda kotia mit??n rahtimaksua suorittamatta.

Viisi dollaria kullassa p?iv?lt? riitt?? runsaasti kaikkiin matkakustannuksiin maalla ja kaikkialla, miss? matkustajat haluavat useammaksi p?iv?ksi l?hte?, h?yrylaivasta.

Matkustajain yksimielisen p??t?ksen mukaan voidaan retke? pident?? ja matkareitti? muuttaa.

Chas. C. Duncan 117, Wall Street, New York.

P.S. Retke? varten on vuokrattu sangen kaunis ja vahva, siipih?yry "Quaker City", joka l?htee New Yorkista 8 p. kes?k. Hallitus on l?hett?nyt kirjeit?, joissa retkikunta ulkomailla suljetaan asianomaisten suosioon.

Mik? t?st? ohjelmasta en?? puuttui, eik? se ollut kerrassaan vastustamaton? Ei mit??n, mit? ??rellinen mieli saattoi keksi?. Pariisi, Englanti, Skotlanti, Sveitsi, Italia – Garibaldi! Aigeian meren saaret! Vesuvius! Konstantinopoli! Smyrna! Pyh? maa! Egypti ja "yst?v?mme bermudalaiset!" Maanmiehi? Euroopassa, jotka halusivat liitty? retkikuntaan – tarttuvat taudit v?ltett?isiin – venemaksut suoritettaisiin laivasta – l??k?ri mukana – matkaa jatkettaisiin vaikka maan ymp?ri, jos matkustajat yksimielisesti haluaisivat – erityinen komitea, joka pit?isi huolta, ett? seura olisi mit? ankarimmin valittu – ja yht? ankara asiantuntijain komitea vastaamassa siit?, ett? laiva olisi yht? luotettavasti valittu. Ihmisluonto ei voinut vastustaa n?it? viettelyksi?, jotka kerrassaan panivat p??n py?r?lle. Juoksin rahastonhoitajan luo ja maksoin kymmenen prosenttia etuk?teen. Ilokseni kuulin, ett? viel? oli muutamia hyttej? vapaana. Min? tosiaan pelastuin tuon ankaran komitean kynsist? sen p??sem?tt? persoonallisesti ja kriitillisesti luonteenominaisuuksiani tutkimaan, mutta min? kehoitin heit? kuulustelemaan kaikilta yhteiskunnan ylh?isilt? henkil?ilt?, mit? mieleeni juolahti ja joista saatoin arvata, ett? he eiv?t ainakaan minusta mit??n tiet?isi.

Pian sitten julkaistiin ohjelmaan jatkoakin, jossa sanottiin, ett? laivalla k?ytett?isiin "Plymouthin virsikokoelmaa." Maksoin nyt loput piletin hinnasta.

Minulle annettiin kuitti ja niin olin virallisesti ja asianmukaisesti hyv?ksytty retkeilij?ksi. Se oli hauska juttu, mutta v?h?ist? oli se hauskuus sen uutuuden rinnalla, ett? tiesi kuuluvansa "valikoituihin."

T?m?n ohjelman jatko niinik??n kehoitti retkeilij?it? ottamaan mukaansa keveit? soittokojeita, niill? yll?pit?? laivalla rattoa; satuloita Syyriaa varten; viheri?iset silm?lasit ja p?iv?nvarjot: hunnut Egypti? varten ja l?mp?iset vaatteet vaivalloisia toivioretki? varten Pyh?ss? maassa. Lis?ksi viitattiin siihen, ett? vaikka laivan kirjastossa olisikin melko laaja valikoima luettavaa, olisi jokaisen matkustajan hyv? ottaa mukaansa muutamia oppaita, raamattu ja parhaita matkakertomuksia. Lueteltiin sitten varsinkin Pyh?? maata koskevia teoksia, koska Pyh? maa sis?ltyi retken ohjelmaan, viel?p? n?ytti olevan sen p??osa.

Pastori Henry Ward Beecherin piti tulla retkelle, mutta kiireelliset toimet pakottivat h?net luopumaan tuumasta. Oli muita matkustajia, joita paitsi olisi tultu paremmin toimeen ja jotka olisi j?tetty maalle paljon mieluummin. Kenraaliluutnantti Shermanin piti my?s tulla mukaan, mutta intiaanisota pakotti h?net j??m??n Mississipin taa lakeuksille. Muuan suosittu n?yttelij?t?r oli kirjoittanut nimens? laivan kirjoihin, mutta sitten sattui jotain, joka esti h?nt? mukaan tulemasta. "Potomacin rumpalipoika" karkasi ja niinp? meille ei en?? j??nyt ainoatakaan kuuluisuutta!

Mutta pitih?n meid?n ainakin saada meriministeri?st? "tykkipatteri" (niin seisoi ilmoituksessa), jotta voitaisiin vastata kuninkaitten kunnialaukauksiin; ja meriministerin antama suosituskirja, jonka piti tasoittaa "kenraali Shermanille ja h?nen seuralleen" tiet? Vanhan maailman hoveissa ja leireiss?, senkin saimme pit??, vaikka sek? asiakirjaa ett? tykkipatteria luullakseni oli jonkun verran typistetty siit? mik? alkuaan oli luvassa. Mutta olihan viel? j?ljell? houkutteleva ohjelma, Pariisi, Konstantinopoli, Smyrna, Jerusalem, Jeriko ja "yst?v?mme bermudalaiset". Eik? sit? jo siin? ollut!

II LUKU

Suuria valmistuksia – Kunnioitusta her?tt?v? suuruus – Kaikki l?htev?t Eurooppaan – Mr Blucherin mielipide – Hytti n: o 10 – Nurkkakuntain kokoontuminen – Vihdoinkin merell?.

Silloin t?ll?in poikkesin seuraavan kuun kuluessa Wallstreetin 117:??n kysym??n, miten laivan korjaus ja varustelu edistyiv?t; miten matkustajaluettelo t?yttyi; kuinka monta pyrkij?? komitea p?ivitt?in oli hyl?nnyt "ep?valioina" ja t?ten j?tt?nyt surun ja mieliapean omaksi. (Pian kyll? tuli ilmi, ett? jokainen oli riitt?v?sti "valittu", joka vain kykeni matkan maksamaan.). Ilokseni sain kuulla, ett? meid?n piti saada matkaan pieni kirjapaino, jotta voisimme painaa joka p?iv? oman sanomalehden. Ja ilolla kuulin, ett? pianomme, harmoniomme ja melodeonimme olivat parasta, mit? yleens? rahalla sai. Ja ylpe?n? totesin, ett? retkeilij?ihimme kuului kolme sanan julistajaa, kahdeksan tohtoria, kuusi– tai kahdeksantoista naista, monta sotilas– ja meriylh?isyytt? kauniisti hel?ht?vine arvonimineen ja runsas sato erilaisia "professoreja" ja er?s herra, jonka nimen per?ss? jyrisi "AMERIKAN YHDYSVALTAIN ASIAMIES EUROOPPAA, AASIAA JA AFRIKKAA VARTEN" kammottavan mahtavasti! Olin varovasti aikonut tyyty? laivassa syrj?iseen paikkaan sen seuran erikoisen valittuun laatuun n?hden, joka suosituksineen kykenisi kulkemaan tuon mainitun komitean kameelinsilm?n l?pi; olin totutellut itse?ni n?kem??n peloittavan valikoiman sotilas– ja merisankareita, mink? vuoksi minun t?ytyisi syrj?isest? paikastani ehk? siirty? viel?kin syrjemm?ksi, mutta minun t?ytyy suoraan tunnustaa, ett? t?mm?ist? moukarin iskua min? en osannut odottaa.

T?m? arvonimivy?ry nujersi minut aivan maan tasalle. Min? sanoin, ett? jos moisen mahtimiehen t?ytyy kulkea meid?n laivassamme meren yli – varmaan h?nen todella t?ytyi – ett? jos Yhdysvallat n?kiv?t tarpeelliseksi l?hett?? meren poikki moisen tonniston virka-arvoa, niin olisi ollut hienotunteisempaa ja varmempaa hajoittaa h?net osiin ja kuljettaa osat erikseen, monella laivalla.

Ah, olisinpa vain silloin tiennyt, ett? h?n oli vain tavallinen kuolevainen ja ettei h?nen teht?v?ns? ollut sen valtavampi kuin koota siemeni? ja tuntemattomia juuria ja erinomaisia kaaliksia ja kummia ojakonnia tuolle k?yh?lle, hy?dytt?m?lle, viattomalle, homehtuneelle vanhalle kivettym?lle Smithsonian Institutille (Washingtonin kansalliselle tieteelliselle laitokselle), niin olisi se tuntunut hyvin kevent?v?lt?.

T?m?n ikimuistettavan kuukauden kuluessa paistattelin itse?ni siin? onnen tunteessa, ett? kerrankin el?m?ss?ni olin p??ssyt uimaan suuren kansallisen liikkeen kantamana. Jokainen aikoi matkustaa Eurooppaan – ja min?, min? my?s aioin matkustaa Eurooppaan. Jokainen aikoi matkustaa Pariisin kuuluun maailmann?yttelyyn – ja min?kin aioin matkustaa Pariisin n?yttelyyn. H?yrylaivalinjat veiv?t amerikkalaisia maan eri satamista summassa sanoen nelj? tai viisi tuhatta viikossa. Mahdoinko koko kuukauden kuluessa tavata kahtatoistakaan ihmist?, jotka eiv?t aikoneet piakkoin matkustaa Eurooppaan, en varmaan muista. Kuljeskelin paljon kaupungilla er??n nuoren mr Blucherin kanssa, joka niinik??n oli lunastanut paikan. H?n oli luottavainen, hyv?luontoinen, mutkaton ja seurasopuinen mies; mutta h?n ei ollut niit? miehi?, joita mainitaan ruudin keksij?in?. H?nell? oli mit? liioitelluimmat k?sitykset t?st? kansainvaelluksesta Eurooppaan ja luuli lopulta koko Amerikan kansan s??liv?n kapineitaan kaps?kkiin Ranskaan muuttaakseen. Poikkesimme kerrankin er??seen puotiin Broadwayn varrella, josta h?n osti kaulaliinan, ja kun myyj?ll? ei ollut antaa takaisin, sanoi mr B.:

"Ei tee mit??n, maksan sen teille Pariisissa."

"Mutta en min? aio l?hte? Pariisiin."

"Mit? – kuinka te sanoittekaan?"

"Min? sanoin, etten min? aio l?hte? Pariisiin."

"Ette aio l?hte? Pariisiin! Ette l?h… – no hyv?, mutta minne ihmeeseen te sitten aiotte l?hte??"

"En minnek??n."

"Ette ihan minnek??n? – ette minnek??n muuanne kuin t?nne?"

"En minnek??n muuanne kuin juuri t?nne – olen t??ll? koko kes?n."

Toverini otti ostoksensa ja sanaakaan sanomatta l?hti puodista – l?hti loukkaantunut ilme kasvoillaan. Kun oli katua v?h?n matkaa astuttu, katkaisi h?n ??nett?myyden ja sanoi vaikuttavasti: "Se oli vale – se on minun vakaumukseni!"



скачать книгу бесплатно

страницы: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26

Поделиться ссылкой на выделенное